Ripset rivissä!

Jokainen meistä on kuullut tarinan hirviöripsistä; epäonnistuneesta ripsipidennyksestä. Valitettavan moni on tämän jopa kokenut. Yksikin tällainen kokemus ja tarina on liikaa. Jotta omat ripset voivat hyvin pidennysten kanssa ja jotta pidennykset näyttävät mahdollisimman hyviltä koko huoltovälin ajan, lähtökohtana on ensisijaisesti ripsiteknikon ammattitaito.

Kuka tahansa voi suorittaa ripsiteknikon kurssin ja tehdä ripsiä vaikka kotona. Jos hygienia, välineet, tuotteet ja ilmanvaihto on kunnossa, ei paikalla ole merkitystä. Ei siis tyrmätä niitä nyt, joiden liiketila sijaitsee kotiloissa. Merkitystä on sillä, mikä on tekijän ammattitaito. Tämäkin on kuitenkin palvelu, joka vaatii treeniä ja oikeata tekniikkaa. Kurssin suorittaminen ei vielä takaa sitä, että on heti valmis pro-tason tekijä.

Mitä väärin tehdyt ripset sitten aiheuttavat?

Kaikki lähtee siitä, että omat ripset pysyvät vahingoittumattomina ripsipidennyskuitujen alla. Siksi pidennys toteutetaan aina luonnonripsiä mukaillen: luonnonripsien pituus, määrä ja tuuheus määrää lopputuloksen. Vaikka kuinka olisi visioissa puolta pidemmät ja paksummat ripset, kannattaa luottaa ripsiteknikon näkemykseen siitä, mikä on turvallisin lopputulos juuri sinun ripsillesi. Mitä tahansa ei kannata eikä saa luoda, vaikka miten haluaa. Esimerkiksi kuidut saisivat olla korkeintaan 2-3mm pidempää kuin oma ripsi. Ja miksi? Se kuuluisa fysiikan laki: oma ripsi ei jaksa eikä pysty kannattelemaan paljon pidempää ja painavampaa kuitua, vaan putoaa pois. Pahimmillaan oma ripsi kärsii ja vahingoittuu niin, että ei edes hetkeen kasva takaisin.

Tuhoava lopputulos on myös väärin liimatuilla kuiduilla. Klassisen pidennyksen tarkoituksena on liimata yksi kuitu per oma ripsi. Tekniikan puutteesta kertoo se, jos kuituja on yhdelle ripselle liimattu useita. Kuituja liimattaessa on myös liiman määrällä väliä, jottei liimaa vierekkäin olevia omia ripsiä ja kuituja yhteen. Lopputulos on silloin kaikkea muuta kuin esteettinen ja lopputulosta voi kuvailla kasaksi ripsiä, kuituja ja liimaa. Ja kun näitä ripsimöykkyjä silmistä löytyy, hakeutuu omat sormet näihin myös. Se, että ripsiä hieromalla nostetaan silmätulehdusriskiä, herkästi myös sormeillaan näitä ripsikasoja pois. Turhaa tässä kohtaan varmasti on mainita jälleen, mitä tämä ripsille aiheuttaa. Nämä yhteenliimautuneet kasat irrotessaan kun vievät yleensä paljon kuituja ja omia ripsiä mennessään. Ja jos jäljelle ei jää kuin aukko, ei huollossa tätä aukkoa paikata mitenkään. On odotettava, että siihen kasvaa oma ripsi takaisin.. sitten joskus...

Kuvassa klassinen pidennys, jossa näkyy miten omiin ripsiin on liimattuna enemmän kuin se yksi kuitu.

Monta kuitua yhdessä ripsessä sekä liian paljon liimaa. Liiman aiheuttamat kasat ripsissä keräävät helposti myös likaa ja ovat siksi epähygieeniset.

Edellinen pätee myös volyymiripsiin. Oikeaoppisten volyymiripsien kuuluu olla ilmavat ja viuhkan tulisi olla avattu V:n -malliseksi. Sen ei kuulu näyttää sumppukasalta, jossa on vain kasa volyymikuituja nipussa. Kun oikein tehdyissä volyymiripsissä yksi luonnonripsi tippuu, viereisen ripsen volyymiviuhka peittää syntynyttä koloa. Kun taas sumppuripsistä irtoaa yksi volyymikuitunippu, jättää se jäljelle ison aukon, jota ei peitä mikään.

Kuvissa volyymiripsiä, jotka eivät ole oikea oppisesti viuhkassa. Kuidut ovat vain liimattu epämääräisesti sumppuun. Mainittakoon, että kyseiset ripset eivät ole Studio OLOssa tehty alunperin.

Ja :

Vaikka ripsiin liimatut kuidut pitäsi viuhkassa näyttää tältä:

Harjaamalla kevyesti ripsiharjalla pidennykset läpi voi varmistua siitä, että kyseisiä kökköjä, kasoja tai möykkyjä ei ripsissä ole. Esimerkiksi huollon jälkeen harjan tulee sujuvasti kulkeutua kaikkien ripsien läpi. Tämän harjattavuuden varmistaminen on ehdottomasti ripsiteknikon tehtävä ennen kuin päästetään asiakas pois.

Liiman käytössä pitää myös tekniikka olla erittäin hyvin hallussa. Liima on kuitenkin kemikaali, joka väärin käytettynä saattaa aiheuttaa herkistymistä. Liima ei siis saa olla kosketuksessa ihoon. Kuitu liimataan aina 1 mm päästä luomesta. Luomelle liimattu kuitu saattaa aiheuttaa herkistymistä liimalle. Eikä siinä vielä kaikki, luomelle liimattu kuitu yleensä kutittaa, ärsytytystä ja saattaa aiheuttaa jopa kirvelyä. Luomeen liimatut kuidut voivat painaa luomea, aiheuttaa turvotusta ja luomen turvotessa kuidut voivat jopa painautua luomen sisälle rikkoen luomen ihon. Luomelle väärin liimatut kuidut pitää heti poistaa, mutta ei itse repimällä. Jälleen siksi, ettei vahingoiteta omia ripsiä eikä itse sormeilemalla aiheuteta tulehdusta silmään.

Liian tyveen kiinnitetyt ripset ja liikaa limaa tyvessä. Näin liima kiinnittää kasoiksi myös viereisiä ripsijä ja kuituja.

Luonnonripset kasvavat sykleissä ja sen takia oikein laitetut ripset pysyvät maximissaan 2-4 viikkoa. Tämän jälkeen ne tulee aina huoltaa. Toki on normaalia, että huoltovälin aikanakin ripsiä irtoaa. Niin kuituja kuin omiakin. Huoltoon tullessa pitäisi ripsiä olla vielä noin 50% jäljellä. Huollossa poistetaan kaikki ylikasvaneet pidennykset ja lisätään kuituja ripsille, mitkä jaksavat pidennyksiä kantaa. Jos ripset pysyvät epärealistisen kauan, on se merkki siitä, että mahdollisesti on käytetty liikaa liimaa tai ripsienpidennykset on liimattu yhteen, joka estää ripsien luonnollisen irtoamisen.

Tekstin tarkoitus ei ole pelotella, vaan vähentää oman luonnonripsen kärsimystarinoita. Kuten edellä selkeästi on tullut ilmi, kaikki lähtee tekijän ammattitaidosta. Tietenkään se ei yksin riitä. Ripsihuollon jälkeen pitää myös käyttäjän ottaa koppia oikeasta tavasta toimia pidennysten kanssa. Monille tämä on jo tuttua perusjuttua sekä normaalia tapaa toimia, mutta ikinä tuo kertaus ei ole pahasta. Jotta nyt ei tule infoähkyä ripsistä yhteen kertaan, otetaan seuraavaan blogiin pieni muistutus siitä, miten kotioloissa niiden ripsien kanssa tulee toimia.

Alla vielä kuva siitä, miltä ripsien kuuluisi näyttää ennen ja jälkeen huoltoa. Huoltoväli neljä viikkoa ja kauniisti ripset rivissä Anni Siivosen jäljiltä...niin ennen kuin jälkeen

0

Jätä kommentti

hCaptcha